jee

Oho peräti toinen päivitys tänään:D. Oonpas ahkera. Hmmm on kyl niin paljon parempi tunnelma nyt. Olen saanut jotain aikaiseksi! Tai no en nyt kauheasti, mutta ihan kivasti tää päivä menny pääsykokeisiin lukiessa ja Narutoa katsellessa ja jäätelöä syödessa, mauh:). 

Olen miettinyt sitä, että jos aina olisi hyvä olo niin siihenkin kyllästyisi, eikä osaisi arvostaa enää niitä hyvän olon hetkiä. Joo tiedän, kuulostaa kliseeltä, mutta tottahan se on. Ongelma on enemmänkin se, että koskaan ei tunnu löytyvän tasapainoa hyvän ja pahan olon väliltä. 

En tiedä, mikä muita kannattelee, mutta minua kannattelee se, että teen paljon tulevaisuuden suunnitelmia. Ilman niitä olisin hukassa. Tosin siinäkin on vaara. Jos jokin asia ei toteudu, sen ottaa todella raskaasti. Niinkuin nyt nämä pääsykokeet. Näen valoa tunnelin päässä, kun ajattelen mahdollista yliopistoon pääsyä, mutta jos en pääsekään. Aina on se 'jos', mikä tuhoaa kaiken. Ehkä pitäisi keskittyä elämään hetkessä. Mutta en osaa, en ole koskaan osannut. 

Pohdintojeni yhteenveto: Jatkan niinkuin tähänkin asti, ja toivon että jotain tapahtuu. Yritän itse vaikuttaa siihen, mutta aina en jaksa. Mutta olen ottanut tavoitteeksi löytää aina jonkun pienenkin hyvän asian päivittäin, sellaisen mikä tuottaa iloa. Onpas runollista. Noh, olen käyttänyt kymmenen vuotta runollista kieltä, kun olen sanoituksia rustannut, joten kai se jossain näkyy.

Hmm taidan laittaa jonkun kuvan. En ole jaksanut laittaa kuvia paljoakaan tänne kun ei ole oikein mitä laittaa. 

Tein tämän joku kuukausi sitten, harvinaisen iloista taidetta minulta:D

Welcome to my world tai jotain sinne päin

Noniin, eli viimeinkin sain aikaiseksi neljän vuoden jälkeen antaa uuden mahdollisuuden bloggaamiselle, johon aikanaan kyllästyin täysin. 

Aloitan kohteliaasti esittelemällä itseni: taiteilijaminäni tottelee nimeä Lizzie Violette (oikea nimeni taitaa näkyä meiliosoitteessani, mutta whatever), soitan ja laulan The Violettes -nimisessä grunge/punk/rock -bändissä ja hoidan myös sävellys/sanoitus-työt. Elämäni pyörii muutenkin aika paljon musiikin ympärillä, joten varoitan etukäteen, että siitä tulee enemmän tekstiä kuin on laillista. Ja tämä koskee niin bändijuttujani, kuin omia lempibändejä, sekä kaikkea musiikillista toimintaa mitä vain saan aikaiseksi:D. Ainiin ja haen opiskelemaan tänä keväänä musiikkitiedettä yliopistoon, joten liitetään jonon jatkoksi vielä filosofiset pohdinnat musiikista.

Mutta hei, aion kyllä todellisuudessa (believe me) puhua muustakin. Esimerkiksi olen kovin rakastunut burleskiin. Kävin viime viikonloppuna sellaisella intensiivikurssilla, jossa opettajina toimi niin ihana Itty Bitty Tease Cabaret. Alan käymään jatkossa viikoittain burleskitunneilla, ja minut toivon mukaan tullaan näkemään vielä tämän vuoden New Comers' Nightin lavalla.

Ja kuten arvasittekin jo, kaikki millä on tekemistä luovuuden, taiteen ja itseilmaisun kanssa kiinnostaa minua suunnattomasti. Ei, 'kiinnostaa'on liian lievä sana. 'Rakastaa'vastaa enemmän todellisuutta. Boheemit luonteenpiirteeni aiheuttavat toisinaan hieman harmia ihmisille, olen aika stereotyyppinen taideihminen monessa suhteessa. Esimerkiksi en koskaan ole ajoissa missään vaikka ihan oikeasti yritän. Nukun päivät ja valvon yöt jos ei ole töitä tai muita elämää häiritseviä velvollisuuksia. Ja temperamenttini on jotain, mistä ei kannata edes puhua. Olen myös yliherkkä ja alan itkemään jos näen vauvan, koska se on vain jotenkin liikuttavaa nähdä sellainen avuton rääpäle, joka on elämän suuri ihme. Ja kyllä, käytän 'elämän suuri ihme' -tyyppisiä ilmauksia.

Tämän kaiken lisäksi pidän matkustelusta, kielten opiskelusta, Japanista, ruuan laitosta ja elokuvista (varsinkin kauhugenre ja trillerit miellyttävät silmääni). Ainiin, ja eläimistä. 

Enköhän tehnyt itseni riittävän selväksi ja voin aloittaa varsinaisen blogikirjoittelun tämän pakolliseksi kokemani esittelypätkän jälkeen. See ya!:)